Älykästä liikennettä -näyttely kertoo siitä, kuinka tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden, tehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamisessa. Näyttely on tehty yhteistyössä ITS-Finland ry:n ja sen jäsenyhteisöjen kanssa.

ITS-Finland on avoin suomalainen liikennetelematiikan verkosto, joka edistää liikenteen ja logistiikan telematiikkatuotteiden ja -palvelujen kehittämistä ja käyttöönottoa sekä parantaa alan tunnettuutta.

Älykkäät liikennejärjestelmät (ITS, Intelligent Transport Systems and Services) tukevat liikenteen seurantaa, hallintaa ja ohjausta sekä tarjoavat informaatiota kuljettajille ja muille liikkujille. Järjestelmät tarjoavat välineitä ja palveluja sekä liikenneviranomaisille että eri kulkuneuvojen kuljettajille ja käyttäjille. Älykäs liikenne perustuu tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen liikenneinformaation keruussa, käsittelyssä ja jalostamisessa palveluiksi sekä informaation jakelussa ja palvelujen käytössä. Tieto- ja viestintätekniikan soveltamista liikenteessä sanotaan myös liikennetelematiikaksi.

Matkan suunnittelussa, aikana ja jälkeen

Älykäs liikenne palvelee liikkujaa matkan suunnittelussa, matkan aikana ja matkan jälkeen. Matkan suunnittelua tukevat mm. reitinsuunnittelu- ja joukkoliikenteen aikataulupalvelut sekä paikanvaraus. Matkan aikana liikkujaa tukevat taustalla olevat liikenteen seuranta- ja ohjausjärjestelmät sekä erilaiset näyttötaulut, kuulutukset ja tiedotteet, joita matkustaja voi saada myös omaan päätelaitteeseensa kuten matkapuhelimeen. Matkan jälkeen liikkujalla saattaa olla mahdollisuus esimerkiksi tarkistaa  kuljettu reitti, lähtö- ja saapumisajat sekä matkan kustannukset.

Maalla, merellä ja ilmassa

Älykkään liikenteen järjestelmiä kehitetään niin tieliikenteessä kuin raide-, vesi- ja ilmaliikenteessä. Palveluja löytyy yksityisautoiluun, joukkoliikenteeseen ja tavaraliikenteeseenkin.

Älykäs liikenne on liikenteen ja liikenneolosuhteiden seurantaa ja tiedonkeruuta erilaisilla anturi- ja kamerajärjestelmillä liikenneväylien varrella ja kulkuneuvoissa. Se on myös liikenteen ohjausta seurantatiedon perusteella liikennevaloin ja muuttuvien opasteiden avulla. Ohjausta tarvitaan etenkin liikenneverkon ”ahtaissa kohdissa” kuten risteyksissä, silloilla, tunneleissa, mutkaisilla osuuksilla sekä kunnostustöiden aikana ja tietenkin ruuhka-aikaan. Liikennetilanteesta ja olosuhteista sekä erityisesti häiriöistä tiedotetaan liikkujille eri kanavien kautta. Taustalla työskentelevät yötä päivää tietojärjestelmiä ylläpitävät ja hyödyntävät liikennekeskukset.

Liikenteen ohjauksen rinnalla liikennettä valvotaan sekä automaattilaittein väylän varrella että kameroiden, tutkien ja muiden havaintolaitteiden avulla viranomaisten valvomoissa. Liikenne on yhteispeliä ja sen sujuvuuden takia on tärkeää, että sääntöjä noudatetaan. 

Älykkään liikenteen järjestelmien ja palvelujen kehittämisestä vastaavat sekä julkinen hallinto että yritykset. Järjestelmät voivat olla liikennemuotokohtaisia tai palvella useita eri liikennemuotoja.

Älykkäät kulkuneuvot

Nykyaikaiset kulkuneuvot on varustettu lukuisilla prosessoreilla ja antureilla, jotka on kytketty laitteet toisiinsa yhdistävällä tiedonsiirtoväylällä. Liikennevälineessä saattaa olla esim. turvallisuussyistä useitakin toisistaan riippumattomia järjestelmiä. Kuljettajaa avustavat erilaiset kuljettajan tukijärjestelmät kuten vakionopeuden pitäminen ja navigointi sekä turvallisuuteen tähtääviä järjestelmiä kuten jarrutuksen hallinta, törmäysvaroitus, näkemisen parantaminen, varkaudenesto jne.. Joukkoliikenteen kalustossa on lisäksi mm. maksulaitteita ja opastusnäyttöjä. Kalustonhallintaa varten ajoneuvot voidaan varustaa paikantavin ja viestivin seurantalaittein. Väylillä liikkumista varten kulkuneuvossa saattaa olla etäluettavia tunnistimia mm. porttien ja valojärjestelmien ohjaamiseksi. Ajoneuvojen prosessorien virrankulutus on jo merkittävä osa energiankulutusta.

Älykäs julkinen liikenne

Matkustajalle tarjotaan joukkoliikenteen reitti- ja aikatauluopastuksen ohella yhä useammin näyttötauluissa tai omaan mobiililaitteeseen myös reaaliaikaista tietoa joukkoliikennevälineiden sijainnista ja saapumisesta pysäkille tai määränpäähän. Liikennemuodot kuten linja-autot, raitiovaunut, juna tai metro eivät ole vain erillisiä palveluja, vaan reitinsuunnittelu opastaa käyttämään sujuvinta yhdistelmää. Tarjolla on myös häiriötiedotteita ja kuulutuksia, kun liikenne ei suju suunnitelmien mukaan. Jos kulkuneuvo on myöhässä aikataulustaan, ohjausjärjestelmä antaa etuajo-oikeuden valo-ohjatuissa risteyksissä. Joukkoliikennematkan maksaminen sujuu nykyisin vaivattomasti älykortilla tai matkaviestimellä.

Taksit on varustettu paikannus- ja navigointilaittein. Taksin tilauskeskus tietää kaikkien autojen sijainnin ja voi välittää tilauksen lähimpään vapaaseen autoon. Kuljettaja osaa navigointilaitteen avulla perille vieraassakin ympäristössä ja matkan voi maksaa erilaisilla maksukorteilla. Hätätilanteessa turvakamera lähettää ajoneuvosta reaaliaikaista kuvaa keskukseen.

Älykäs tavaraliikenne

Tavarankuljetuksen toimitusvarmuus on tärkeää elinkeinoelämälle, joka pyrkii minimoimaan varastoihin sitoutuvan pääoman. Logistiikkajärjestelmien avulla tavaraerille valitaan kustannustehokkaat kuljetukset hyödyntäen eri kuljetusmuotojen tarjontaa. Tuote- ja kuljetuspakkaukset sekä –alustat tunnistetaan viivakoodein tai etätunnistimien avulla ja niiden sisältöä koskevat kuormakirjat liikkuvat sähköisesti tilaajan, toimittajan ja kuljetuksista huolehtivan yrityksen välillä. Tavaraerän liikkeitä voidaan seurata lähtö- ja saapumiskuittauksien perusteella. Kuljetuskaluston seurannan avulla liikennehäiriön sattuessa tieto kuljetussuunnitelmasta poikkeamisesta voidaan lähettää automaattisesti vastaanottajalle. Digitaalinen ajopiirturi pitää kirjaa kuljettajan työstä ja kuorma-auton käytöstä, minkä tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta.

Satamien ennakkoilmoitukset ja sähköinen tullaus tehostavat tavaroiden tuontia ja vientiä ulkomaille. Satamat, tavaraterminaalit ja rajanylityspaikat voidaan varustaa ajoneuvot tunnistavilla opastusjärjestelmillä jonotuksen ja odottelun välttämiseksi. Vaarallisten aineiden kuljetuksessa täsmällisen lastitiedon nopea välittäminen pelastusviranomaisille on onnettomuustilanteissa tärkeää.

Älykkään liikenteen teknologiat

Älykäs liikenne hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa kuten esimerkiksi erilaisia antureita, mobiileja päätelaitteita, langattomia verkkoja ja paikannusjärjestelmiä.

Ajoneuvojen paikannus perustuu yleensä satelliittipaikannusjärjestelmään eli käytännössä GPS-järjestelmään (Global Positioning System). GPS-laite ottaa vastaan yhtä aikaa usean paikannussatelliitin lähettämää signaalia ja laskee tietojen avulla oman sijaintinsa. Kapeilla kaduilla korkeiden talojen välissä satelliittien signaalin vastaanotto on ollut haasteellista ja navigointilaitteissa sijainti lasketaan usein hetkellisesti kiihtyvyysanturien ja karttasovituksen avulla. Eurooppalainen Galileo-järjestelmä tulee tarjoamaan merkittävästi lisää satelliitteja, joten uusilla vastaanottimilla tilanne paranee lähivuosina.

Ajoneuvon tunnistaminen on mahdollista lukemalla perinteisiä rekisterilaattoja  hahmontunnistustekniikalla. Tunnistaminen voi perustua myös etätunnistimiin (RFID, radio frequency identification). Tiemaksujärjestelmissä on yleisesti käytössä etätunnistin, joka lähettää tunnisteensa noin sadan metrin päähän (dsrc, dedicated short range communication). Etätunnistusta käytetään myös mm. kulunvalvonnassa terminaalialueille ja pysäköintitiloihin.

Langattomat tiedonsiirtoverkot palvelevat myös liikennettä. Liikennetiedotteita lähetetään yleisradiolähetyksen yhteydessä koodattuina viesteinä (rds/tmc, radio data system / traffic message channel). Tekstiviestejä on pitkään käytetty erilaisten järjestelmien viestinvaihtoon. Radiopakettiverkon (gprs, general packet radio service) avulla sijainti- ja muuta tietoa voidaan lähettää taustajärjestelmiin ja vastaavasti tiedotteita yms. voidaan vastaanottaa mobiililaitteen sovellukseen. Ajoneuvojen keskinäiseen ja liikenneväylän laitteiden ja ajoneuvojen väliseen tiedonsiirtoon kehitetään langattomien lähiverkkojen standardeihin perustuvaa viestintää. Raide-, vesi- ja ilmaliikenteessä on omat tiedonsiirtokäytännöt ja niille varatut taajuudet.

Päivitetty 26.9.2006/KT