 |
Säädä säätä ja katso monitorilta,
mitä tapahtuu liikenteessä. Kokeile eri vaihtoehtoja. Mikä yhdistelmä on hankalin keli liikenteelle? |
Onnettomuusriski liikenteessä on lumi- ja märkäkelillä 2-3-kertainen kuivaan keliin verrattuna. Sohjokelillä riski on 6-8-kertainen ja jäisellä kelillä 10-30-kertainen. Erityisesti nopeat säämuutokset lisäävät onnettomuusriskiä. Sääennusteet auttavat sekä liikkujia että kunnossapitoa varautumaan kelimuutoksiin. Ennustaminen perustuu tietokonepohjaisiin malleihin, joiden avulla laaja määrä säähavaintoja yhdistetään sääennusteeksi.
Ennusteet ovat parantuneet ennustemallien ja tietokoneiden laskentakapasiteetin kehityksen myötä. Vuonna 2005 Ilmatieteen laitoksen lämpötilaennusteiden osuvuus yhden vuorokauden ennusteissa oli 87,1 % ja kahden vrk:n ennusteissa 80,2 %. Sateen todennäköisyyden osuvuus yhden vrk:n ennusteissa oli 85,3 % ja kahden vrk:n ennusteissa 81,7%.
Tämän kohteen yhteistyökumppani:
Ilmatieteen laitos
VARO-palvelu
Ilmatieteen laitoksen ja Tieliikelaitoksen uusi VARO-palvelu antaa
varoituksen muuttuneesta kelitilanteesta kuten ennakoimattomista
liukkauksista, rajuista ukkoskuuroista tai lumimyrskyistä
puheviestinä kuljettajan matkapuhelimeen. Kuljettajan kännykkä
piippaa, kun hän on lähestymässä vaarallista paikkaa tai on jo
alueella, jossa on yllättäen tapahtunut esimerkiksi kelin muutos
epätavallisen liukkaaksi. Paikkatiedon osalta varopalvelu pohjautuu
autossa olevan navigaattorin GPS-paikannukseen. Palvelusta voi myös
hakea sää- ja keliennusteen tulevalle reitille jo etukäteen.
Tiesäämallin huomautus- ja varoitusluokat
|
Luokka |
Kelikuvaus |
|
0 |
ei ilmoitettavaa |
|
1 |
tienpinta kuurainen |
|
2 |
tienpinta osittain jäinen |
|
3 |
tienpinta jäinen |
|
0 |
ei ilmoitettavaa |
|
1 |
tienpinnan muuttuminen kuuraiseksi |
|
2 |
tienpinnan muuttuminen osittain jäiseksi |
|
3 |
tienpinnan muuttuminen jäiseksi |
|
4 |
pakkasliukkaus (kylmälle tienpinnalle sataa vähän lunta) |
|
5 |
keli-indeksin nopea huonontuminen |
|
6 |
vesisade kylmälle (alle 0 astetta) tienpinnalle |
|
7 |
räntäsade osittain jäiselle tienpinnalle |
|
8 |
räntäsade jäiselle tienpinnalle |
|
9 |
vesisade osittain jäiselle tienpinnalle |
|
10 |
vesisade jäiselle tienpinnalle |
Huonon kelin aiheuttajien tärkeys kuljettajien mielestä
|
Aiheuttaja |
Rekka-autonkuljettajat |
Bussinkuljettajat |
||||||
|
Sijat |
Sijat |
Sija 1 |
Turha |
Sijat |
Sijat |
Sija 1 |
Turha |
|
|
Lumisade |
0 % |
39 % |
0 % |
6 % |
20 % |
60 % |
0 % |
40 % |
|
Räntäsade |
17 % |
44 % |
0 % |
6 % |
0 % |
60 % |
0 % |
20 % |
|
Jäätävä sade |
89 % |
0 % |
61 % |
0 % |
100 % |
0 % |
0 % |
0 % |
|
Musta jää |
89 % |
6 % |
22 % |
6 % |
80 % |
20 % |
80 % |
0 % |
|
Tienpinnan jäätyminen |
78 % |
11 % |
17 % |
6 % |
80 % |
0 % |
0 % |
0 % |
|
Kuura |
6 % |
67 % |
0 % |
17 % |
0 % |
60 % |
0 % |
20 % |
|
Sumu |
17 % |
61 % |
0 % |
6 % |
0 % |
80 % |
0 % |
20 % |
|
Vesisade |
6 % |
89 % |
0 % |
22 % |
20 % |
60 % |
20 % |
20 % |
Lisätietoa:
Uusi säämalli pyrkii kaupunginosan tarkkuuteen
Ilmatieteen laitos on ottanut testikäyttöön uuden
AROME-säänennustusmallin prototyypin, joka kuvaa säätä
kaupunginosan mittakaavassa.
Uuden hienohilamallin odotetaan tulevaisuudessa hyödyttävän rajujen
sääilmiöiden, kuten rankkasateiden ja ukkospuuskien, ennustamista.
Myös rannikko- ja järviseutujen vaihtelevia tuulia malli kuvaa
hyvän erottelukykynsä ansiosta nykyisiä malleja paremmin. Parempien
tuuliennusteiden avulla voidaan laatia tarkempia
ilmanlaatuennusteita ja varautua haitallisten aineiden leviämiseen
onnettomuustilanteessa. Hyvät tuuliennusteet ovat hyödyllisiä myös
vesillä liikkujille.
Testivaiheessa mallin laskentapisteiden vaakaetäisyys eli hilaväli
on 2,5 kilometriä, mutta mallissa voidaan käyttää paljon
tiheämpääkin hilaa. Järjestelmän testikäyttö Ilmatieteen
laitoksessa on osa kehityshanketta, jossa kartoitetaan uuden
järjestelmän suomat mahdollisuudet, ja liitetään se osaksi
laitoksen vakiotoimintoja.
Sääennustusmalli simuloi ilmakehän virtauksia ja sääilmiöitä.
Mallin avulla voidaan jäljitellä ilmakehän toimintaa ja arvioida,
kuinka sääilmiöt käyttäytyvät lähipäivien aikana. Malli toimii
kolmiulotteisessa ruudukossa eli hilapisteikössä, joihin
merkittyjen säähavaintojen pohjalta malli laskee fysiikan lakien
pohjalta tilannetta ajassa eteenpäin. Sääilmiöiden fysiikan
kuvauksen osalta uusi malli edustaa kehityksen kärkeä, ja myös
tiheä hilapisteikkö auttaa tarkentamaan paikallisia
ennusteita.
AROME-mallin kehitys käynnistyi vuonna 2002 Ranskan ilmatieteen
laitoksessa Meteo-France:ssa (MF). Ilmatieteen laitos aloitti
HIRLAM-A-tutkimusohjelman jäsenenä tiiviin yhteistyön MF:n johtaman
laajan eurooppalaisen malliyhteisön kanssa vuonna 2004. Ilmatieteen
laitoksen lisäksi yhteistyössä ovat aktiivisesti olleet mukana
Ruotsin, Tanskan, Espanjan ja Unkarin ilmatieteelliset
laitokset.
Suomen Ilmatieteen laitos on tällä hetkellä kolmas instituutti,
jossa ennusteita lasketaan AROMEn avulla päivittäin. Tämänhetkinen
AROME-malli on prototyyppi ja sen kehitystyö jatkuu vielä useita
vuosia.
Lisätietoja
Erikoistutkija Carl Fortelius
puh. (09) 1929 4130 tai 050 525 1394
carl.fortelius@fmi.fi
carl.fortelius
fmi.fi
Tutkija Sami Niemelä
puh. (09) 1929 4172
sami.niemela@fmi.fi
sami.niemela
fmi.fi
Päivitetty 26.9.2006/KT
