|
Tutki, millaisia laivoja Suomenlahdella seilaa!
|
Suomenlahden laivat
Monitorilla näkyvät Suomenlahdella liikkuvat kaikki alukset, joiden bruttovetoisuus on yli 300, eli käytännössä kaikki Suomenlinnan lautan kokoiset ja sitä suuremmat alukset.
Alusten tiedot perustuvat AIS-järjestelmään (AIS=Automatic Identification System). Kaikkien vaaditun kokoluokan mukaisten alusten on lähetettävä sijainti- ja muut navigointitiedot säännöllisesti radioteitse rannikolla sijaitseville AIS-vastaanottimille. Vastaanottimien tieto kerätään yhteen Merenkulkulaitoksen ylläpitämään tietojärjestelmään. Tiedot päivittyvät pääosin muutaman sekunnin välein.
AIS-radioiden avulla laivat voivat myös seurata lähistöllä olevaa meriliikennettä. Tämä auttaa niitä välttämään vaaratilanteita ja törmäyksiä esimerkiksi sumuisissa olosuhteissa.
Suomenlahden laivat -kohteen yhteistyökumppanit:
Merenkulkulaitos
Navielektro
Vilkasta laivaliikennettä Suomenlahdella
Suomenlahdella kulkee laivoja vilkkaaseen tahtiin niin pitkittäis- kuin poikittaissuunnassakin. Pitkin Suomenlahtea kuljetetaan jatkuvasti yhä suurempia määriä öljyä ja muuta lastia muun muassa Venäjän suursatamista maailmalle. Suomen ja Viron välillä liikkuu noin 7 000 edestakaista laivavuoroa vuodessa lastinaan yhteensä 6 miljoonaa ihmistä. Koko Suomenlahdella liikkuu yhteensä noin 100 000 alusta vuodessa.
Kohteessa voi seurata Suomenlahden laivaliikennettä
Vilkasliikenteinen Suomenlahti osana Itämerta on luonnonoloiltaan haavoittuvimpia merialueita maailmassa. Liikennettä on siis tarpeen valvoa, ohjata ja seurata tarkoin vahinkojen ja onnettomuuksien välttämiseksi. Alusliikenteen turvaksi kehitetyistä järjestelmistä ja palveluista Suomen osalta vastaa Merenkulkulaitos.
Turvallisen meriliikenteen varmistamiseksi järjestetyt palvelut
Alusten automaattista tunnistus- eli AIS-järjestelmää on kaikkien matkustaja- ja muiden alusten, joiden bruttovetoisuus on yli 300, pakko käyttää. Se perustuu laivassa olevaan VHF-taajuudella toimivaan radiolaitteeseen, joka lähettää automaattisesti ja jatkuvasti alukseen ja sen liikkeisiin liittyviä tietoja sekä vastaanottaa vastaavia muiden alusten lähettämiä tietoja. Näitä automaattisesti välittyviä tietoja ovat esimerkiksi aluksen nimi, kansallisuus, nopeus, koko ja kulkusuunta.
Alusliikennepalvelu- eli VTS-keskuksissa työskentelevät meriliikenteen ohjaajat valvovat ja ohjaavat koko Suomen meriliikennettä ja heidän vastuunsa laivaliikenteen sujumisesta onkin suuri. Tärkeä väline tässä työssä on tutkaverkko ja AIS-tukiasemat. VTS-palvelu kattaa koko Suomen rannikon ja lisäksi Saimaan vesistön syväväylät.
Kaikki Suomenlahdelle saapuvat laivat joutuvat ilmoittautumaan erityiseen GOFREP-ilmoittautumisjärjestelmään. Se kattaa koko kansainvälisen merialueen ja sitä valvovat Suomi, Viro ja Venäjä yhteistyössä, kukin omaa osuuttaan.
Vaikka kaikella seurannalla, tiedottamisella ja rikkeisiin puuttumalla voidaan merenkulun turvallisuutta parantaa selvästi, on kuitenkin vastuu alusten ohjailusta aina aluksen kapteenilla.
Alusten automaattinen tunnistusjärjestelmä (AIS)
Alusten automaattinen tunnistusjärjestelmä (Automatic Identification System, AIS) on järjestelmä, jonka avulla on mahdollista saada reaaliajassa ja laajalta alueelta tarkkaa tietoa aluksista ja niiden liikkeistä. Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) on määrännyt järjestelmän pakolliseksi kaikille aluksille, joiden bruttovetoisuus on vähintään 300.
AIS-järjestelmä perustuu VHF-taajuudella toimivaan radiolaitteeseen, joka lähettää automaattisesti ja jatkuvasti alukseen ja sen liiketilaan liittyviä tietoja sekä vastaanottaa muiden alusten lähettämiä vastaavia tietoja. Lähetystoimintaa varten on varattu maailmanlaajuisesti kaksi VHF-taajuutta, AIS ja AIS 2.
AIS-järjestelmän taajuudet
|
Kanavan nimi |
Taajuus |
|
AIS 1 |
161,975 MHz |
|
AIS 2 |
162,025 MHz |
Valittu STDMA -lähetystekniikka soveltuu hyvin usean eri aluksen jatkuvasti lähetettävän tiedon automaattiseen ajalliseen porrastamiseen. Jokainen yhden minuutin mittainen ajanjakso on järjestelmässä jaettu 2250 lyhyeen perusjaksoon, joita radiolaitteet voivat varata käyttöönsä standardoitua mekanismia käyttäen. Aluksen paikan ja liiketilan tietojen lähettäminen vie aikaa vain noin 26,7 ms. Näin voidaan lähettää teoriassa jopa 4500 tällaista viestiä radiokantaman alueella, koska käytössä kaksi taajuutta, joissa molemmissa on 2250 aikajaksoa.
Alusten raportointitiheys
|
Aluksen liiketila |
Paikkatiedon raportointitiheys |
|
Ankkuroitu tai laiturissa, nopeus alle 3 solmua |
3 min |
|
Ankkuroitu tai laiturissa, noepus yli 3 solmua |
10 s |
|
Liikkeessä, nopeus 0-14 solmua |
10 s |
|
Liikkeessä, nopeus 0-14 solmua, muuttaa suuntaa |
3 1/3 s |
|
Liikkeessä, nopeus 14-23 solmua |
6 s |
|
Liikkeessä, nopeus14-23 solmua, muuttaa suuntaa |
2 s |
|
Liikkeessä, nopeus yli 23 solmua |
2 s |
|
Liikkeessä, nopeus yli 23 solmua, muuttaa suuntaa |
2 s |
AIS-järjestelmässä tietojen vaihto tapahtuu ensisijaisesti suoraan alusten välillä, jolloin järjestelmä toimii mm. törmäyksenestojärjestelmänä. Samat tiedot voidaan kuitenkin vastaanottaa myös mantereelle sijoitettujen tukiasemien kautta, jolloin viranomaisilla on mahdollisuus saada tarkkaa tunniste- ja liiketietoa aluksista. Tukiasemien kautta voidaan myös lähettää lyhyitä sähköpostinomaisia turvallisuuteen liittyviä tiedotteita aluksille.
Aluksen lähettämät tiedot
Radiotunnus (MMSI)
Liiketila (liikkeessä, ankkurissa tms.)
Kääntymisnopeus (ROT)
Nopeus (SOG)
Paikannuksen tarkkuus
Sijainti
Kulkusuunta (COG)
Keulasuunta (Heading)
Aluksen kansainvälinen tunnusnumero (IMO)
Radiokutsu
Aluksen nimi
Aluksen ja lastin tyyppi
Aluksen mitat
Paikannustiedon lähde
Arvioitu sapumisaika määräsatamaan
Aluksen syväys
Määräsatama
Suomella on kattava AIS - maa-asemaverkko.
Verkon tuottamaa alusliikennetietoa käyttävät hyväkseen kansalliset viranomaiset (VTS-keskukset, rajavartiolaitos, merivoimat, tulli, SYKE, satamat) sekä kansainvälisten sopimusten nojalla kaikki Itämeren rannikkovaltiot ( HelCom AIS-tilastot) ja EU ( alusliikenteen valvontadirektiivi).
AIS-järjestelmän vahvuudet
AIS mahdollistaa muiden alusten paikannuksen ja liiketietojen seuraamisen huonossa näkyvyydessä ja tilanteissa, joissa esimerkiksi tutka ei voi vastaavaa tietoa tarjota, kuten esimerkiksi saaristossa tai kapeissa ja mutkaisissa kulkuväylissä. Se on erinomainen työväline usean aluksen kulun samanaikaiseen seurantaan ja turvallisten kohtaamisten ennustamiseen ja siten avuksi yhteentörmäysten ehkäisemisessä. Epäselvissä ja vaarallisissa tilanteissa voivat alusten ohjaajat kutsua radioitse toisiaan helposti AIS-tiedon tarjoaman nimen ja radiotunnuksen perusteella.
AIS-tiedosta on hyötyä myös hätätilanteissa avun pyynnössä ja apuvoimien ohjaamisessa.
Tekniikka mahdollistaa myös erilaisten viestien lähettämisen aluksille maa-asemilta. Näistä esimerkkeinä viranomaisten ohjausviestit ja turvallisuustiedotteet ja sää- sekä tuulitieto. AIS-tiedon vastaanottamiseen ja tulkitsemiseen riittää melko
tietokoneen näytöllä sopivan ohjelmiston ja lisälaitteiden avulla.
