Omaa ja lainattua
Tehtävä:
Yhdistä lainasana oikeaan alkuperämaahan.
Tutki suomen-, ruotsin- ja englanninkielisten sanojen alkuperää.
Sanoja on lainattua muista kielistä kaikkina aikoina; käyttökelpoisimmat sanat ovat vähitellen tulleet osaksi kielen sanastoa. Jos emme käyttäisi kieleen vuosituhansien aikana sulautuneita lainasanoja, emme voisi kommunikoida kovin älyllisesti. Tämä koskee kaikkia kieliä. Sekä suomi, ruotsi että englanti olisi köyhä kieli ilman lainasanoja.
Germaanisia kieliä ovat muun muassa englanti, hollanti, saksa ja ruotsi, slaavilaisia kieliä puolestaan muun muassa venäjä, puola, tšekki ja bulgaria. Ainoat yhä puhuttavat balttilaiset kielet ovat latvia ja liettua.
Lainasanat ovat nimensä mukaisesti toisesta kielestä lainattuja sanoja. Lainasanoja on monenlaisia. Osa on suoria, toiset käännöksiä, ja niiden ryhmittely on joskus vaikeaa.
Lainasanat voidaan jakaa ryhmiin seuraavasti:
Sitaattilaina:
sana lainataan muuttumattomana, esim. radio
Erikoislaina:
sana on osin sopeutunut kieleen, esim. banaani
Käännöslaina:
sana vastaa alkuperäistä, esim. emolevy/motherboard
Yleislaina:
sana on vakiintunut kieleen, esim. sohva
1900-luku oli todellista lainasanojen aikaa, koska tekniikan läpimurto synnytti paljon englanninkielistä terminologiaa. Tietotekniikka on tuonut tullessa sanoja, kuten PC, internet, modeemi, hiiri, emolevy, prosessori, grafiikkakortti ja näppäimistö ( keyboard). Autotekniikassa käytetään termejä, kuten ABS ja airbag, sekä teknisiä lyhenteitä, jotka ovat peräisin englanninkielisistä sanoista. Esimerkkejä: ESP: Electronic Stability Programme, STC: Stability Traction Control ja GPS: Global Positioning System.
Alkuperämaa/kieli:
arabia, englanti, suomi, ranska, kreikka, hindi, hollanti, islanti, kiina, norja, persia, romani, venäjä, espanja, tšekki, turkki, saksa, unkari
