• Dinosaurusten paluu
• KlimaX
• 20X0 - Matka tulevaisuuteen
• Kolikon tie
• Tiedettä pallolla
• Heureka-klassikot
• Päänäyttely
  • Jaakobin_tikapuut
  • Älykästä liikennettä
  • Säästävää kulutusta
• Rottakoripallo
• Laboratoriot
• Tiedeteatteri Aga
• Tiedepuisto Galilei
• Linnén istutusalue
• Kivipuisto
• Vuokrattavat näyttelyt
• Poistuneet näyttelyt

Kohteessa voit valita koneita monitorilta suurennuslasin avulla. Ohjelma näyttää ajantasaisesti koneiden sijainnin ja valitun koneen lentotiedot.

Monitorilla näkyvät sekä Pohjois-Amerikan ilmatilassa että Atlantin ja Tyynen valtameren yllä liikkuvat kaupalliset lennot. Kaikista koneista ei välttämättä näy kaikkia tietoja koko ajan. Ohjelman lentotiedot perustuvat AirNav Systems–nimisen yrityksen Live Flight Data –palveluun. Palvelun lentotiedot tulevat suoraan Yhdysvaltain ilmailulaitokselta (FAA= Federal Aviation Administration).

Kansainvälisten ilmailusäädösten mukaan kaikkien kaupallisten lentojen on lähetettävä lennon tunnus ja muut lentotiedot säännöllisin väliajoin radioteitse. Tiedot lähetetään erillisellä lähettimellä, ns. transponderilla ja otetaan vastaan tarkoitusta varten rakennetuilla tutkilla, joista ne siirretään lennonjohdon tietojärjestelmiin. Tietojen avulla lennonjohdot pystyvät seuraamaan liikennettä ilmatilassaan ja ennakoimaan esim. ruuhka- ja vaaratilanteita.

Tämän kohteen yhteistyökumppani:
Ilmailulaitos Finavia

Lennonjohtojärjestelmä: lähilennonjohto, lähestymislennonjohto ja aluelennonjohto

Lennonjohtojärjestelmä on monimutkainen, mutta samalla selkeä ja tiukasti ohjeistettu järjestelmä. Erilaiset lennonjohdot voidaan jakaa monella tavalla, lentomatkustajan näkökulmasta jako voidaan tehdä ”näkyvään ja näkymättömään” lennonjohtoon. Lentoasemilla sijaitseva lennonjohtotorni on ainoa ulospäin näkyvä yksikkö. Mutta se ei suinkaan ole ainoa paikka missä lennonjohtajat tekevät työtään. Hyvin suuri osa lennonjohtotyöstä tehdään lähestymislennonjohdoissa ja aluelennonjohdoissa, jotka voivat sijaita periaatteessa missä tahansa. Yleensä ne sijaitsevat kuitenkin lentoasemien läheisyydessä. Kaikissa yksiköissä lennonjohtajan päätyövälineenä on ilmailuradio. Jokaisella lennonjohtoyksiköllä on oma radiotaajuus, jonka välityksellä ne ovat yhteydessä johdossaan oleviin ilma-aluksiin. Lennonjohtojärjestelmä on kansainvälinen eli sama systeemi toimii kaikkialla maailmassa.

LÄHILENNONJOHTO (TWR – aerodrome control, tower, torni):

Tornissa lähilennonjohtaja johtaa liikennettä omalla vastuualueellaan, joka on liikennealue (kiitotiet ja rullaustiet) ja lähialue (CTR – control zone, ilmatila lentoaseman välittömässä läheisyydessä noin 400 metrin korkeuteen). TWR vastaa yhteentörmäysten estämisestä niin ilma-alusten kuin maa-ajoneuvojen ja esteiden välillä omalla vastuualueellaan.
Työskentely tapahtuu pääasiassa näköhavaintoihin perustuen, eli lennonjohtaja katsoo ulos ja sen mukaan antaa ilma-aluksille ja ajoneuvoille luvat liikkumiseen liikennealueella. TWR antaa ilma-aluksille lähtö- ja laskuselvitykset varmistettuaan ensin, että kiitotie on vapaa muista koneista ja ajoneuvoista.

TWR toimii yhteistyössä lähestymislennonjohdon kanssa, jos sellainen on (Esim. Oulussa ja Turussa on yhdistetty TWR/APP, jossa kaikki hoidetaan tornista). Riippuen liikenteen määrästä, voi tornissa olla erillinen lennonjohtaja maaliikenteelle (GND – ground, rullaus), joka johtaa liikennettä rullausteillä. Tällöin TWR – lennonjohtaja johtaa liikennettä kiitotiellä ja lähialueella.


LÄHESTYMISLENNONJOHTO (APP – approach control, approach, lähestyminen):
Lähilennonjohdon vastuualueen yläpuolella on lähestymislennonjohdon vastuualue (TMA – terminal control area, lähestymisalue). Niiden koko ja muoto vaihtelevat lentoasemittain, mutta pääsääntöisesti alaraja on noin 400 metriä (yhtyy lähialueeseen) ja yläraja FL95 (9500 jalkaa, 2900 metriä). Vaakasuoraan TMA:t ovat noin 40 km lentoasemasta joka suuntaan. Helsinki-Vantaalla TMA on isompi: Yläraja on FL245 (24500 jalkaa, n. 7500 metriä) ja säde
55-90 km.

Lähestymislennonjohdot voivat olla ns. menetelmälennonjohtoja tai tutkalennonjohtoja. Käytännössä Suomessa kaikilla lentoasemilla, missä on erillinen lähestymislennonjohto, ne ovat tutkalennonjohtoja (TAR – terminal area surveillance radar, lähestymisaluetutka).

Tutka- tai menetelmälennonjohtaja vastaa ilma-alusten yhteentörmäysten välttämisestä vastuualueellaan ja lisäksi vastaa, että ilma-alukset eivät missään vaiheessa ole lähempänä toisiaan kuin tietyt minimit määräävät. Tätä kutsutaan porrastamiseksi. Erilaisia porrastusminimejä on kymmeniä, mutta yleisimmät ovat: pystysuora etäisyys 1000 jalkaa (300 metriä) vaakasuora etäisyys tutkalla 5 merimailia ( n.10 km), kentän läheisyydessä 3 merimailia (n.6 km). Lennonjohtajan tehtävä on erilaisia keinoja käyttäen varmistaa, että joku porrastusminimi on aina voimassa.

Tutkalennonjohtaja näkee tutkallaan koneiden maantieteellisen sijainnin, korkeuden ja nopeuden. Lisäksi hänellä on lennoista lentosuunnitelmat (FPL – flight plan), joten hän tietää mihin jokainen ilma-alus haluaa mennä. Jos koneet ovat menossa liian lähelle toisiaan, lennonjohtaja määrää muutoksia lentokorkeuteen, lentosuuntaan tai nopeuteen ja tällä tavoin varmistaa porrastuksien säilymisen.

Vilkkailla kentillä lähestymislennonjohto voi olla jaettu eri vastuualueisiin: Esimerkiki Helsinki-Vantaalla vilkkaaseen aikaan on kaksi RAD:ia (RAD = tutka, joka hoitaa lähtevää liikennettä ja kaumpana olevaa saapuvaa liikennettä vastuualueellaan) ja kaksi ARR:ia (ARR = tulotutka, tekee lopullisen lähestymisjärjestyksen kentän lähellä). Lisäksi kentillä, joilla on ilmavoimien tukikohta, on käytössä tarkkuuslähestymistutka (PAR, precision approach radar, precicion, tarkkuus). Sillä voidaan ”puhua” kone maahan asti huonoissakin sääolosuhteissa. Normaalisti koneet tekevät loppulähestymisen lähestymislaitteiden avulla (ILS, instument landing system).

Lentoasemilla, joissa ei ole tutkaa, on yhdistetty lähi- ja lähestymislennonjohto (TWR – APP). Tämä tarkoittaa sitä, että tornista sama lennonjohtaja johtaa liikennettä liikennealueella, lähialueella ja lähestymisalueella. Vastuut ja tehtävät ovat samat kuin erillisilläkin yksiköillä.

ALUELENNONJOHTO (ACC – area control centre, control, alue)

Kaikkialla muualla valvotussa ilmatilassa, mikä ei ole jonkin lentoaseman lennonjohdon vastuualuetta, liikenteen johtamisesta vastaa aluelennonjohto. Vastuualue on nimeltään lentotiedotusalue, tai osa siitä (FIR – flight information region). Suomen alue on Finland FIR (EFIN), joka on jaettu kahteen vastuualueeseen Tampere ACC (EFES) ja Rovaniemi ACC (EFPS). Tampereen ja Rovaniemen vastuualueen raja kulkee Oulun ja Kajaanin eteläpuolella.

ACC voi olla joko tutka- tai menetelmäpohjainen, Suomessa on käytössä tutkat. Käytännössä koko maapallo on jaettu eri aluelennonjohtojen vastuualueiksi. ACC porrastaa liikenteensä samojen periaatteiden mukaan kuin APP. Aluelennonjohdon vastuualue voi olla jaettu pienempiin alueisiin, sektoreihin. Tampereen aluelennonjohdon ilmatila on jaettu viiteen sektoriin ja kolmeen Helsinki-Vantaalle liikennettä syöttävään Feeder-sektoriin Rovaniemen aluelennonjohdon ilmatila on jaettu kahteen sektoriin, joiden lisäksi talviajan ruuhkaliikennettä varten on perustettu lisäsektoreita. ACC hallitsee ilmatilaa ja myöntää ilmatilavarauksia niitä tarvitseville (esim. ilmavoimille, purjelentäjille, jollekin APP:lle omaa liikennettään varten). ACC antaa myös luvat puolustusvoimien ammunnoille ja hoitaa yhteistoimintaa muihin ACC:hin.


Lisätietoa

Suomen lennonjohtajien yhdistys