Kirill Lorech/Heureka
HEUREKA-LUENNOT
TYÖTERVEYSLAITOKSEN TUTKIMUSPROFESSORI KITI MÜLLER
Torstaina 15.9. ja 29.9. kello 18-19:
Aivojen salaisuuksien jäljillä
AIKAMATKA AIVOJEN SALAISUUKSIEN ÄÄRELLE
Kristallikallot kimaltavat ja ajatusten perhoset lentävät planetaarion valkokankaalla, kun aivojen toiminnasta kerrotaan elämyksellisen taiteen keinoin.
– Ihmisen kallon sisällä on valtavan tehokas aikakone, sanoo tutkimusprofessori Kiti Müller Työterveyslaitokselta.
Aivojen avulla ihminen matkaa takaisin lapsuuteensa ja visioi tulevaisuuttaan. Mielikuvituksen ja tietojen avulla jopa aikamatkat maailmankaikkeuden alkuhämäriin onnistuvat.
Müller toteaa, että sidonnaisuus tähän aikakoneeseen on poikinut monia sanontoja. Kuten ”eilistä ei enää ole, huominen ei ole vielä tapahtunut, keskity siis elämään tätä päivää”.
–Aivojen kannalta on itse asiassa älytön juttu vaatia ihmistä elämään vain nykyhetkessä. Se ei ole aivoille mahdollista. Ne tekevät omin lupinensa koko ajan hyppyjä menneisyyteen ja tulevaisuuteen, koska elämässä selvitäkseen ihmisen on tarpeen miettiä, millainen toiminta on kannattavaa ja mitä tulevaisuus voi tuoda tullessaan. Tulevaisuuttaan voi ennakoida ja siitä voi unelmoida, mutta tietenkin se silti usein yllättää.
Muurahaiset marssivat kuuliaisesti yhteen suuntaan, yhteisen tavoitteen perässä. Ihmisille sellainen ei sovi, koska jokaisen henkilökohtainen aikakone tekee erilaisia aikahyppyjä.
–Menneisyytemme määrää sitä, mitä ajattelemme tästä hetkestä ja miten suhtaudumme tulevaisuuteen. Siksi yhteiskunnallisessa keskustelussakin on aina erimielisyyttä siitä, mihin suuntaan maata pitäisi viedä, Müller huomauttaa.
Jo varhaisina aikoina ihmiset tajusivat, että kallon sisällä piilee jotain ratkaisevan merkittävää. Joskus voitetun vihollisen aivot syötiin, jotta saataisiin tämän vahvuudet itselle.
–Moderni aivotutkimus on melkein aivotaidetta. Meillä on mahdollisuus kertoa aivojen toiminnasta sellaisilla visualisoinnin keinoilla, jotka perinteisesti on hahmotettu osaksi taidetta.
Ajattelevia aivoja kuvaamalla pystytään näyttämään koko monimutkaisen järjestelmän toiminta: veren virtaus, hermovälittäjäaineet, sekä sähköiset että kemialliset reaktiot.
–Erityisen hienolla tavalla tieteen ja taiteen yhdisti jo 1800-luvun lopussa elänyt Ramon y Cajal, Kiti Müller mainitsee.
Espanjalainen tutkija löysi mikroskoopin avulla aivojen hermoverkot ja loi pohjan modernille aivotutkimukselle. Hermoverkot, joita hän kutsui ”sielun herkiksi perhosiksi”, inspiroivat häntä myös maalaamaan soluja kuvaavia taideteoksia.
–Kaiken kukkuraksi hän vielä kirjoitti science fictionia. Se oli hänen ikkunansa tulevaisuuteen.
Nykyään tutkitaan erityisesti jaettua älykkyyttä eli sitä, mitä tapahtuu ihmisten ajatellessa yhdessä. Aivokuvantamisessa näkyy, kuinka yhdessä keskusteltaessa jokaisen aivoissa tapahtuu muutoksia. Koska olemme yhteisöllisiä eläimiä, yhdessäolosta voi syntyä uusia ja suuria asioita. Tai toisaalta suurta tyhmyyttä, kuten historiakin osoittaa.
–Uusimmat tutkimukset ovat muuten myös osoittaneet, että tunteet leviävät ihmisten kesken tehokkaasti kuin flunssavirukset, Müller sanoo.
–Heureka-luennosta tulee konkreettinen esimerkki siitä, kuinka ajatukset jatkojalostuvat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Tällainen tilaisuus, joka tarjoaa tiedon lisäksi monenlaisia kokemuksia visuaalisuudesta musiikkiin, myös stimuloi aivoja.
–Yhteiskuntamme lepää juuri aivojen varassa. Siksi aivoista täytyy pitää huolta, tarjota niille riittävästi lepoa ja stimuloida niitä wau-elämyksillä.
Syksyn ensimmäinen Heureka-luento, aivotutkija Kiti Müllerin ”Aivojen salaisuuksien jäljillä” järjestetään to 15.9. klo 18-19 ja uusitaan to 29.9 klo 18-19. Heureka-luennoille on vapaa pääsy, ja osallistujat voivat luennon jälkeen tutustua maksutta myös Heurekan näyttelyihin klo 19-20. Planetaarion 135 paikkaa jaetaan saapumisjärjestyksessä. Pääsylippuja jaetaan kello 17 alkaen.
