Innostavalla tiedekasvatuksella pojat mukaan kehitykseen

Innostavalla tiedekasvatuksella pojat mukaan kehitykseen 

Kirjoitin aikaisemmin siitä, miten väestön polarisaatio syvenee, vaikka tiede edistyy ja hyvinvointi kokonaisuudessaan jatkaa kasvuaan. Jotkut urheilevat entistä kovempaa, samalla ylipainoisia on enemmän kuin ennen. Maailman rikkaimmat ovat vauraampia kuin koskaan, toiset putoavat yhteiskunnan rattaiden ulkopuolelle. Eri puolueiden kannattajat etääntyvät toisistaan esimerkiksi suhtautumisessaan tiedettä ja tutkimusta kohtaan, kuten saimme tuoreimmasta tiedebarometrista lukea.

Polarisaatio koskee myös osaamisia ja taitoja. Joulukuun alussa julkaistut uudet PISA-tulokset osoittavat, että suomalaisten menestys jatkaa laskuaan kaikissa kolmessa mitattavassa osa-alueessa: lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. PISA-järjestelmän mielekkyydestä kokonaisuudessaan voi olla montaa mieltä, mutta eräs kiinnostava poiminta erityisesti Suomen kohdalla hätkähdyttää: Suomessa on huomattavan suuri polarisaatio erityisesti tyttöjen ja poikien välillä.

Suomi on PISA-tulosten keskiarvoltaan edelleen OECD-maiden keskiarvon yläpuolella kaikissa mitattavissa osa-alueissa. Samalla sukupuolten välinen kuilu on Suomessa myös leveämpi kuin OECD-maissa keskimäärin. Suurimmassa osassa OECD-maita pojat pärjäsivät tyttöjä paremmin matematiikassa, mutta Suomessa tytöt saivat silläkin osa-alueella paremmat pisteet.

Miten saisimme pojat takaisin jalakselle? Avainasemassa on nähdäkseni innostaminen ja motivointi. Meidän on keksittävä tapoja saada pojat kiinnostumaan oppimisesta. Itse tarjoan lääkkeeksi toiminnallista oppimista, erilaisia interaktiivisia tehtäviä, pelillisyyttä ja mukaansatempaavia tutkimuskohteita. Tiedekeskukset ovat yksi huolella mietitty keino toteuttaa edellä mainittuja. Tiedekeskuksissa ei vain kerrota asioista, vaan päästetään vierailijat itse tuunaamaan niitä. Miksi tyytyisit seuraamaan robotin esittelyä, jos voit itse päästä hakkeroimaan sitä?

Tiedekeskusvierailut eivät toki korvaa luokkahuoneopetusta, mutta täydentävät sitä tavoilla, joiden toteuttaminen ei kouluolosuhteissa olisi mahdollista. Tiedekeskuksessa vierailu tai joku muu yhteistyön muoto voi sytyttää kipinän, joka kääntyy aidoksi kiinnostukseksi tieteellisiä ilmiöitä kohtaan. Tämä puolestaan säteilee positiivisesti muihinkin PISA-alueisiin: matematiikka on luonnontieteellisten ilmiöiden taustalla ja syvällisempi perehtyminen mihin tahansa ilmiöön edellyttää yleensä lukemista.

Meillä Heurekassa vierailee enemmän naisia kuin miehiä. Tuoreimman tutkimuksemme mukaan 55% kävijöistä on naisia. Ero ei ole huolestuttavan suuri, mutta toivotan myös isät poikineen iloiselle 20-luvulle innostavan tieteen merkeissä!

Tapio Koivu,
toimitusjohtaja,
Heureka 

 

Heurekan Tiederokotuksia-blogi