Tiedepääoman kartuttamisen toimintamallit

Tiedepääoman kartuttamisen toimintamallit


Mikä?

Tiedepääoman kartuttamisen toimintamallit -hankkeessa luotiin pilotoimalla toimivia ja skaalautuvia menetelmiä tiedepääoman kartuttamiselle. Tiedepääoma on kaiken tiedettä koskevan tiedon, asenteiden ja kokemusten summa, jota yksilö kartuttaa elämänsä aikana.

Mitä tehtiin?

Kolmen eri pilotin avulla kehitettiin menetelmiä suomalaisten lasten ja nuorten tiedepääoman kartuttamiseen sekä tiedekiinnostuksen lisäämiseen. Hankkeen keskiössä olivat mm. tiedeymmärryksen, -kiinnostuksen ja -lukutaidon kasvattaminen, sekä lasten ja nuorten tiedeinnostaminen vuorovaikutteisin, kokeellisin ja toiminnallisin menetelmin. Tavoitteena oli myös luoda käytänteitä, joiden avulla hankkeessa syntyneitä toimintamalleja levitetään mm. Suomen Tiedekeskukset -verkoston jäsenistölle ja skaalataan kansalliseksi toimintamuodoksi.

Hanke käynnistettiin keväällä 2020 alkuhaastatteluilla, joissa kartoitettiin  vapaa- ja omaehtoisen oppimisen toimijoiden tapoja toteuttaa tiedekasvatustyötä, sekä löytää inspiraatiota tiedepääomaa kartuttavien menetelmien suunnitteluun. Heureka toteutti alkuhaastattelut ja tiedepääomakäsitteen jäsentelyn yhdessä Futuricen kanssa.

Kohderyhmä

Kevään koronatilanne rajoitti kokoontumisten järjestämistä, joten hankkeessa päädyttiin pilotoimaan tiedepääoman kartuttamisen toimintamallia kesäkuisten puistoruokailuiden yhteydessä. Tämän Tiedetuokiot-pilotin ensisijaisena tavoitteena oli tavoittaa ja innostaa tieteen pariin sellaisia alakouluikäisiä lapsia, jotka eivät ehkä muutoin ole tiedekeskusten aktiivisia käyttäjiä. Pilotti toteutettiin leikkipuistoissa, joissa oli mahdollisimman erilaisista sosioekonomisista, kielellisistä ja kulttuurisista taustoista tulevia lapsia.

Yläkouluikäisten tiedepääoman kartoittamisen mallia, Innovaatio-Tet-konseptia, pilotoitiin 5.–9.10.2020. Konsepti kehitettiin yhdessä Idean Oy:n ja CERNin IdeaSquaren asiantuntijoitten kanssa. Pilottiin osallistui neljä yläkouluikäistä TET-harjoittelijaa. Viikon aikana he keksivät ratkaisuja olemassa oleviin haasteisiin design thinking -menetelmillä.

Toisen asteen opiskelijoille toteutettiin 14.–15.11.2020 Tiede-hackathon yhtäaikaa Heurekassa ja Tekniikan museossa. Vuorovaikutusta eri museossa olevien kanssa ylläpidettiin etäyhteyksillä. Pilotin tarkoituksena oli löytää tapoja tiedepääoman kasvattamiseksi toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa, auttaa osallistujia luomaan erilaisia tulevaisuusskenaarioita tutkittuun tietoon pohjaten sekä innostaa nuoria hyödyntämään omia kykyjään ja ottamaan aktiivisen roolin kestävän tulevaisuuden tekijöinä. Hackathoniin haettiin osallistujia ammattiin opiskelevista ja lukiolaisista, korostaen erityisesti monenlaisen osaamisen ja oppimisen tapojen sekoittamista. Hackathonissa nuoret keksivät ratkaisuja paremman tulevaisuuden näkökulmasta. Tiede-hackathoniin valittu tulevaisuusteema herätti nuorissa kiinnostusta.

Hanke toteutettiin Opetushallituksen tuella ja yhteistyökumppaneina toimivat Futurice Oy, Idean Oy ja CERN:in IdeaSquare.

Yhteistyössä

  • Opetushallitus