• Suomen uteliain luokka 2026

    Suomi on täynnä uteliaita koululaisia ja me halusimme jälleen löytää uteliaimman luokan. Suomen uteliain luokka -kilpailu starttasi jo toisen kerran, koska uskomme, että luokkahuoneissa luuraa paljon potentiaalisia kysymyksiä, joihin Google, opettaja tai edes tekoäly eivät välttämättä osaa vastata.

    Vuoden 2026 uteliaimmat luokat on valittu


    Vuoden 2026 Suomen uteliaimmat luokat löytyivät Helsingistä ja Porista! Erityisen uteliaista kysymyksistä palkitsemme myös viisi luokkaa kunniamaininnoilla. Voit tutustua kysymyksiin ja raadin perusteluihin tarkemmin vierittämällä sivua alemmas.

    Lämmin kiitos kaikille kisaan osallistuneille oivaltavista, uteliaista ja hauskoista kysymyksistä! Kisaan osallistui yhteensä 167 peruskoulun luokkaa. Alakouluja oli mukana 137 ja yläkouluja 30. Jokainen luokka osallistui kisaan kahdella kysymyksellä, joten raadilla oli ilo tutustua 334 oivaltavaan kysymykseen.


    Vastauksia kysymyksiin videomuodossa


    Vierittämällä sivua alemmas löydät 8 videovastausta vuoden 2026 kilpailukysymyksiin sekä 6 videovastausta vuoden 2025 kilpailukysymyksiin.

  • 3C, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki

    Kuuluuko bakteereista tai viruksista ääntä?

    Tuomariston perustelut: Kysymys on erittäin oivaltava ja herätti itsenikin pohtimaan asiaa. Harva meistä luultavasti on tullut miettineeksi tätä. Bakteerit ovat eläviä organismeja, joten pitääkö kaikki elollinen ääntä? Ja mitä ääni itse asiassa on? Tässä oli hienosti mietitty "boksin ulkopuolelta".

  • 8A, Noormarkun yhtenäiskoulu, Pori

    Ihmiset ovat muokanneet eläimiä esimerkiksi kesyttämisen ja jalostamisen kautta, mutta ovatko eläimet jotenkin muokanneet ihmisiä?


    Tuomariston perustelut: Kysymys kääntää oivaltavasti vanhan tutun asetelman päälaelleen. Hieno pohdinta! Eläimet ovat muokanneet ihmisiä kulttuurillisesti ja biologisesti paljon enemmän kuin
    osataan ajatella. Kotieläimet ovat iso osa monen arkea ja joissain kulttuureissa tiettyjä eläinlajeja pidetään jopa pyhinä tai jumalakuvina.

  • 5A, Crusellin peruskoulu, Helsinki

    Meneekö valo jonkin verran kaikkien aineiden (myös
    ei-läpinäkyvien) läpi, jos aineet kuitenkin koostuvat atomeista ja atomit ovat erillään toisistaan?


    Tuomariston perustelut: Tässä kysymyksessä ollaan jo päästy päättelyssä hyvin pitkälle. Tässä piti fyysikkotaustaisenkin jäädä pohtimaan, että mitkä kaikki seikat tähän itse asiassa vaikuttavatkaan.



  • 4C, Mussalon koulu, Kotka

    Mitä uusia eliölajeja vielä voi löytyä Itämerestä? Voisiko joku uusi eliölaji löytyessään auttaa hillitsemään Itämeren rehevöitymisongelmaa?


    Tuomariston perustelut: Tässä on oivallettu, että tunnemme itse asiassa maapallon eliölajit vielä puutteellisesti. Niitä voi löytyä aivan lähiympäristöstäkin. Lisäksi kysymys herättää pohtimaan elinympäristöjen tasapainotilanteen muuttamista. Mitä seurauksia sillä voisi olla? Plussapisteitä erinomaisesta videototeutuksesta!



  • 3. lk, Kärjenniemen koulu, Valkeakoski

    Jos ihminen häviäisi maapallolta, niin mikä eläinlaji tulisi johtavaksi?


    Tuomariston perustelut:
    Ihminen vaikuttaa omaansa ja muiden eliöiden ympäristöön hyvin voimakkaasti. Kysymys herättelee pohtimaan, mihin kaikkeen ihminen vaikuttaakaan, ja toisaalta sitä, mikä tekee juuri ihmisestä niin erityisen. Tässä varmasti tärkeänä tekijänä toimii eläinlajin kyky sopeutua ja lisääntyä nopeasti. Vai palautuisiko kenties luonnon tasapaino, kun ihmiset ovat hävinneet eikä johtavaa lajia edes olisikaan? Kysymys kutkuttaa mukavasti mielikuvitusta ja vaatii laajaa ekologista tarkastelua.

  • Kunniamaininta: 8C, Ehnroosin koulu, Mäntsälä

    Voidaanko sukupuuttoon kuolleita eläimiä, esimerkiksi dinosauruksia, tuoda takaisin tieteen avulla, mitä niille tehtäisiin, miten ne sopeutuvaisivat nykypäivän ilmastoon ja elinolosuhteisiin, ja voisivatko ne elää nykyisten lajien rinnalla?


    Tuomariston perustelut:
    Kysymyksessä on oivallettu hyvin se, miten eliöt tarvitsevat omanlaisensa elinympäristön, ja ovat kytköksissä muihin eliöihin. Se alleviivaa hienosti erilaisten "henkiinkerättämishankkeiden" lyhytnäköisyyttä. Kysymys liittyy niin teknologiaan, ekologiaan kuin filosofiaankin ja nostaa pinnalle monia jatkokysymyksiä, kuten sopeutuisivatko dinosaurukset nykymaailmaan, horjuttaisivatko ne ekosysteemiä, ja olisiko niiden takaisin tuominen eettistä?

  • Kunniamaininta: 9T, Kaukajärven koulu, Tampere

    Mitä tapahtuisi, jos ihminen pystyisi havaitsemaan kaikki aallonpituudet? Miltä maailma silloin näyttäisi ja mitä hyötyä
    sellaisesta taidosta olisi?


    Tuomariston perustelut: Hieno ja oivaltava kysymys, jossa on sisäistetty hyvin koko sähkömagneettisen spektrin kirjo ja oman näkökykymme rajallisuus. Toisaalta se herättää pohtimaan koko olemassa olevien aallonpituuksien huikeaa skaalaa ja sitä, millaiset havaitsimet onnistuisivat mitenkään havaitsemaan sekä mahdottoman lyhytaaltoista gammasäteilyä että hyvin pitkäaaltoista radiosäteilyä. Ja jos voisimme nähdä kaikki aallonpituudet, olisiko se ylikuormittavaa aivoillemme? Jännittävää kuitenkin ajatella, mitä kaikkea tämä ihmiskunnalle mahdollistaisi.



  • Anne Liljeström
    Ursan asiantuntija

    Maija Karala
    Evoluutiobiologian maisteri, tiedetoimittaja ja kuvittaja

  • Tuuli Tervala
    Fyysikko, Heurekan innoittaja.

    Kristjan Niitepõld
    Ekologian ja evoluutiobiologian dosentti, Helsingin yliopisto. Heurekan innoittaja.

  • Elina Vesanen
    FM ja markkinointiviestinnän ammattilainen. Heurekan kouluyhteyksistä vastaava.

    Roosa Hopeamaa
    Myynnin ja visuaalisen markkinoinnin tradenomi. Heurekan sosiaalisesta mediasta vastaava viestintäsuunnittelija

    Sanna Korpi
    VTM ja oikeustieteen ylioppilas. Heurekan verkkosivuista vastaava viestintäsuunnittelija.

Alakoulun voittajakysymys 2026

Yläkoulun voittajakysymys 2026

Vastauksia muihin uteliaisiin kysymyksiin

  • Suomen uteliain luokka: ohjeet, säännöt ja historian huminaa

    Vierittämällä tätä sivua alemmas voit tutustua tarkemmin kilpailun ohjeisiin ja sääntöihin. Lisäksi löydät vuoden 2025 voittajakysymykset, sekä vastaukset niihin videomuodossa.

Tyttö, jolla on pohtiva ilme kasvoillaan.

Historian huminaa

Suomen uteliain luokka 2025

Suomen uteliain luokka -kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2025. Kilpailuun osallistui yhteensä 237 luokkaa ja raati kävi läpi huimat 711 uteliasta ja oivaltavaa kysymystä!

Alakoulun sarjan voittaja 2025:

  • Mäkirinteen koulun 6G Haapavedeltä.

Yläkoulun sarjan voittaja 2025:

  • Juhannuskylän koulun 9B Tampereelta.


Katso alta vastausvideoita vuoden 2025 voittaja- ja kilpailukysymyksiin.

Alakoulun sarjan voittaja 2025

Yläkoulun sarjan voittaja 2025

Vastauksia vuoden 2025 kilpailukysymyksiin

  • 1. Keksikää yhdessä 2 kilpailukysymystä

    Suomen uteliain luokka kysyy Suomen uteliaimman kysymyksen, eikö vain? Teidän tehtävänä on keksiä kaksi luonnontieteeseen liittyvää kysymystä, joihin haluaisitte saada vastauksen.

    Oivaltavuus ja laatikon ulkopuolinen ajattelu ovat tärkeämpiä kuin se, kuka keksii vaikeimman kysymyksen.

    Psst! Alimpana tällä sivulla löydät vastaukset muutamaan viime vuonna esitettyyn kysymykseen. Videoista selviää muun muassa, että onko avaruus todellakin ääretön? Ja tiedetäänkö, mitä mustissa aukoissa on?

  • 2. Yhteistyö on kaikki kaikessa

    Kilpailun arviointikriteerit:

    • Uteliaisuus ja luovuus: Kuinka yllättäviä ja monipuolisia kysymykset ovat?
    • Yhteistyö: Onko selvästi nähtävissä, että koko luokka on osallistunut?
    • Oivaltavuus: Näyttävätkö kysymykset halua oppia ja ymmärtää?

    Parhaat ideat syntyvät yhteistyössä! Toivomme, että koko luokka osallistuu kysymysten keksimiseen.

  • Voittajien kruunaaminen

    Suomen uteliaimmaksi luokaksi kruunataan kaksi luokkaa eri sarjoista:

    1) alakoululaisten sarja

    2) yläkoululaisten sarja


    Arvonimen lisäksi luokan palkitaan kunniakirjalla sekä ikimuistoisella kevätretkellä Heurekaan kuljetuksineen. Retki toteutetaan kevätlukukauden 2026 aikana.

Kilpailun säännöt ja aikataulut

Kilpailun säännöt ja vinkit

  • Kenelle?

Kilpailu on avoin kaikille peruskoulujen luokille Suomessa. Kilpailuun osallistuu koko luokka yhdessä, yksittäiset oppilaat eivät voi osallistua. Kilpailussa on kaksi sarjaa: alakoulut ja yläkoulut. Kilpailukysymyksiä voi lähettää suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

  • Mitä me kysymme?

Jokainen kilpailuun osallistuva luokka lähettää Heurekaan kaksi kysymystä luonnontieteisiin liittyen. Kysymyksillä voidaan lähestyä tuttujakin asioita uusista näkökulmista tai kääntää totutut ajattelumallit päälaelleen. Oivaltavuus ja laatikon ulkopuolinen ajattelu ovat tärkeämpiä kuin se, kuka keksii vaikeimman kysymyksen.

Kysymysten on oltava luokan yhdessä kehittämiä ja yhteisten pohdintojen tuloksena syntyneitä. Kysymysten tulee osoittaa uteliaisuutta, kekseliäisyyttä ja halua ymmärtää maailmaa. Yksittäinen kysymys voi olla lyhyt tai laaja, mutta sen on oltava hyvin mietitty.

Kilpailuajan jälkeen alan asiantuntija vastaa osaan kysymyksistä videomuodossa. Huomioithan, että kaikkiin kysymyksiin ei valitettavasti vastata.

  • Miten kilpailuun osallistutaan?

Kilpailukysymykset lähetetään Heurekaan kilpailusivulla olevan lomakkeen kautta. Kysymykset voivat olla kirjallisessa muodossa tai videoina. Mikäli kysymyksenne on video, liittäkää kysymyslomakkeelle ainoastaan linkki kyseiseen videoon. Opettaja toimii luokan yhteyshenkilönä ja varmistaa, että kysymykset ovat oppilaiden ideoimia.

  • Miten kilpailun voi helposti liittää opetukseen?

Kysymyksiä voidaan luokka-asteesta riippuen pohtia esimerkiksi ympäristöopin, biologian, maantieteen, fysiikan tai historian tunneilla. Kilpailu sopii myös mainiosti monialaisten oppimiskokonaisuuksien aiheeksi. Herätä oppilaissasi uteliaisuutta ja kannusta heitä esimerkiksi tutustumaan Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymyksiin, katsomaan Lasten tiedeuutisia tai selailemaan erilaisia tieto- ja oppikirjoja.

Tämän jälkeen oppilaat voivat mennä pienryhmiin ja lähteä pohtimaan omasta mielestään mielenkiintoisia, taustamateriaalin herättämiä kysymyksiä ja etsimään niihin vastauksia. Pienryhmille voidaan jakaa myös omat omat kattoteemat, joista kysymyksiä voi lähteä pohtimaan. Tällaisia teemoja voivat olla esimerkiksi avaruus, jääkausi, ilmastonmuutos ja evoluutio. Lopuksi pienryhmien kysymykset listataan taululle/ruudulle.

 

Tämän jälkeen voidaan yhteisesti valita kilpailuun lähetettävät kysymykset luokan sisäisellä äänestyksellä tai vaihtoehtoisesti valitaan sellaiset kysymykset, joihin oppilaat eivät onnistuneet löytämään vastauksia.

 

 

  • Kilpailuun osallistuminen pähkinänkuoressa:

1. Uteliaisuuden herättäminen tietokirjojen, tiedekysymysten tai lasten uutisten avulla.
2. Kiinnostavien kysymysten pohdinta pienryhmissä.
3. Vastausten etsintä pareina / pienryhmissä aiemmin keksittyihin kysymyksiin.
4. Kilpailukysymysten valinta: Lähetetään kilpailuun kysymykset, joihin ei löytynyt vastausta tai jotka olivat luokan mielestä kaikista mielenkiintoisimpia. 

Kilpailun aikataulu ja arviointikriteerit

  • Aikataulu

Kilpailu on käynnissä 12.1.–28.2.2026. Maaliskuun aikana Heurekan raati arvioi kaikki kilpailuaikana lähetetyt kysymykset ja valitsee finalistit sekä kunniamaininnan ansaitsevat luokat. Tulokset julkistetaan maaliskuun lopussa ja kummankin sarjan voittajaluokalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Voittajaluokat saavat ”Suomen uteliain luokka” -arvonimen ja kunniakirjan sekä maksuttoman Heureka-vierailun kuljetuksineen. Voittajaluokan yhteyshenkilön kanssa sovitaan palkintomatkan ajankohdasta ja järjestelyistä. Kuljetusmuoto sovitaan yhdessä Heurekan yhteyshenkilön kanssa. Palkintomatka tulee toteuttaa ennen kevätlukukauden 2026 loppua.

  • Arviointikriteerit

Uteliaisuus ja luovuus: Kuinka yllättäviä ja monipuolisia kysymykset ovat?

Yhteistyö: Onko selvästi nähtävissä, että koko luokka on osallistunut?

Oivaltavuus: Näyttävätkö kysymykset halua oppia ja ymmärtää?

Kysymyksiä arvioi Heurekan eri alojen asiantuntijat.

Tietosuojakäytännöt ja käyttöehdot

  • Tietosuojakäytännöt

Osallistujien tietoja käytetään vain kilpailun yhteydessä. Ne käsitellään Heurekan tietosuojakäytäntöjen mukaisesti.

  • Käyttöehdot ja lupa materiaalin käyttöön

Heureka voi julkaista kilpailuun lähetettyjä kysymyksiä ja nostaa niissä esiintyviä teemoja Suomen uteliain luokka -kilpailusivulla tai omissa sosiaalisen median kanavissaan. Kysymysten mahdollinen julkaisu tai niiden osien käyttö sosiaalisen median kanavissa tapahtuu kilpailukysymysten lähetysajan päättymisen jälkeen. Nostot tehdään mainitsematta yksittäisten oppilaiden tai opettajien nimiä.