Leikin voima

Eläköön lapsenmielisyys, leikki ja uteliaisuus!

Uusi näyttely avautuu 4.2.2023.

Emme lopeta leikkimistä sen johdosta, että vanhenemme – vanhenemme, koska lopetamme leikkimisen.

4.2.2023 avautuvan Leikin voima -näyttelyn pääsanoma on leikin ja leikkisyyden tärkeydessä meille kaikille iästä riippumatta: leikki on onnellisen elämän perusta.

Leikin voima -näyttelyn tavoitteena on lisätä ymmärrystä leikin merkityksestä ja kannustaa kaikkia, niin pieniä kuin suuria, heittäytymään leikin maailmaan. Näyttely myös puolustaa lasten oikeutta olla lapsia ja muistuttaa aikuisia sisäisestä lapsestaan. Samalla näyttelyn tavoitteena on kaataa leikkeihin liitettyjä raja-aitoja: kaikki saavat leikkiä kaikenlaisia leikkejä eivätkä mitkään leikit ole sopimattomia jollekin.

Näyttely pyrkii tietoisesti olemaan ylistyslaulu lapsuudelle, leikille ja lasten uteliaalle maailmankatsomukselle. Leikki on universaalia, luonnollista ja välttämätöntä ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoin-nille. Leikkimään oppii leikkimällä ja leikin taitoa kannat-taa harjoittaa läpi elämän. Haluamme kannustaa kävijöitä elinikäiseen leikkimiseen.

 

Leikin voima – Eläköön lapsenmielisyys, leikki ja uteliaisuus!

Hassuttelu

Hassuttelu ja leikillisyys rakentavat yhteisöllisyyttä ja tekevät ajattelustamme joustavampaa. Huumoria opetellaan pienestä pitäen, ja se tukee sosiaalista osaamista läpi koko elämän. Leikillisyys on sallivaa, ja se mahdollistaa uteliaan ja rennon suhtautumisen haasteisiin. Leikillinen osaa nauraa myös itselleen. Leikillisyyteen sisältyy tutkimista, ihmettelyä ja innostumista, siis olennaisia ihmisyyden ja uuden oppimien osia.  

Hassuttelu ja vitsailu ovat myös aikuisille ominaisia tapoja leikitellä. Kiusoittelu on sosiaalinen taito, joka opitaan leikin kautta. Kiusoittelussa kokeillaan rajoja ja sen tarkoituksena on ilmaista läheisyyttä ja luoda yhteenkuuluvuutta. Joskus raja ylittyy, ja toinen pahoittaa mielensä. Kun yhteinen kanssakäyminen perustuu välittämiseen, pyydetään anteeksi ja tilanteista opitaan. Tämä on tärkeä osa leikin harjoittelua. Samalla kiintymys ja yhteisymmärrys kasvavat. 

Hassuttelun ja leikillisyyden alueella saat heittäytyä leikkiin ja hassutella sydämesi pohjasta. Hassutteluun kannustavissa leikeissä lennätetään lehmää, yritetään sovittautua seinässä oleviin reikiin, pompitaan penkeillä, poimitaan omenia ja yritetään selvitä kuularadasta. Takaamme, että yhdessä nauramisesta tulee hyvä mieli

Luovuus  

Luovuus on uudella tavalla ajattelemista ja ratkaisujen löytämistä monenlaisiin tilanteisiin. Lapset oppivat hahmottamaan maailmaa mielikuvitusleikeissä, joissa luovuus ja keksiminen kukoistavat. Mielikuvitus on yksi ihmisen huikeimmista supervoimista. Lasten kyky leikkiä mielikuvituksen ja todellisuuden välillä on kadehdittava. Mielikuvitus antaa meille mahdollisuuden muuttaa tuttu arkitodellisuus joksikin muuksi ja samalla keksiä uusia ideoita ja olemisen tapoja.  

Käsillä tekeminen, kuten erilaiset käsityöt, ovat yhteydessä ongelmanratkaisutaitoon. Mitä enemmän ihminen käyttää käsiään luovasti, sitä paremmin hän selviää erilaisista ongelmanratkaisutilanteista elämässä. Oman luovuuden kehittäminen esimerkiksi piirtämällä tai rakentelemalla tekee hyvää aivoille. Luovat leikit ovat avain kaiken uuden luomiseen.  

Luovuuden ja itseilmaisun alueella pääset itse luomaan uutta, kuvittelemaan mitä mieleen juolahtaa sekä jättämään jälkesi näyttelyyn. Luovuuteen kannustavissa leikeissä hypitään soivilla kivillä, kerrotaan tarinoita, piirretään yhteiseen taideteokseen, rakennetaan palikoilla ja tanssitetaan värillisiä varjoja.   

Seikkailu ja tutkiminen

Leikki on lapsen tapa tutustua maailmaan, tutkia ja hahmottaa sitä. Omasta arjesta, ympäristöstä ja toiminnasta opitaan ja tehdään johtopäätöksiä leikkien perusteella. Leikkisälle tutkimukselle on tyypillistä omaehtoisuus, ennakkoluulottomuus ja kokeilunhalu. Tutkimisinto voi syttyä meissä jokaisessa.  

Leikkisiä tutkimusmatkoja voi tehdä niin uusiin paikkoihin ja tilanteisiin kuin itseensäkin. Leikin kautta tutustutaan paitsi toisiin ihmisiin, myös omiin tunteisiin ja tapaan ajatella. Lapselle leikkiminen onkin kokemuksellista ja kokonaisvaltaista, siihen osallistutaan koko persoonalla. Uteliaisuus ajaa tutkimaan asioita ja ilmiötä sekä seikkailemaan tuntemattomaan. Me leikimme löytääksemme jotain, mistä emme vielä tiedä. Siksi leikki on tutkimisen korkein muoto. 

Tämän alueen leikeissä seikkaillaan sokkelossa, hämmästellään muuttuneita mittasuhteita, rakennetaan sateenkaarisiltaa unelmille ja tutkitaan erilaisia eläinhahmoja.  

Uskallus ja omien rajojen kokeilu

Uskallus on tärkeää, koska omiin kykyihin luottamiseen ja toimijuuteen tarvitaan rohkeutta osallistua, kokeilla ja epäonnistua. Leikissä lapsi voi toimia omien kykyjensä äärirajoilla ja oppia uutta koko ajan.  Rohkeus kehittyy leikkiessä: sopiva määrä jännitystä yhdistettynä onnistumiseen lisää uskallusta kokeilla uusia asioita.  

Leikkiessä oppii turvallisesti tuntemaan omat rajansa ja luottamaan harkintakykyynsä. Samalla leikki kannustaa haastamaan ja ylittämään omia rajojaan.  Omien rajojen kokeilu ja uskallus luovat tilanteita, joissa rohjetaan ottaa vastuuta, esiintyä tai olla erilainen kuin yleensä. Leikkiin heittäytyminen voi vaatia rohkeutta erityisesti aikuisilta.  

Uskalluksen ja omien rajojen alueella pääset testaamaan itseäsi erilaisissa tilanteissa. Uskallatko pistää näppisi peliin, heittäytyä häntähyppelyyn, leikkiä Maahan ei saa koskea -leikkiä tai ylittää möröt nuoralla kävellen? Tai uskallatko ryhmäpaineesta huolimatta tehdä, mikä itsestäsi tuntuu hyvältä? 

Välittäminen 

Yhdessä leikkiminen on ystävyyden perusta, joka alkaa lapsuudesta ja jatkuu halki elämän. Mukavalle leikille on tyypillistä vastavuoroisuus, jaettu into ja kiinnostus leikkiä kohtaan. Leikin myötä harjoittelemme sosiaalisia taitoja, yhdessäoloa ja jakamista. Leikki luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja rakentaa yhteisistä kokemuksista siltoja ihmisten välille.  

Tärkeä osa leikkiä on empatia eli kyky ymmärtää toisen ihmisen kokemusta. Empatiaa tarvitaan esimerkiksi leikin aikana nopeastikin vaihtuvissa rooleissa ja tilanteissa. Mielikuvitus auttaa ymmärtämään muiden ajatusmaailmaa ja vertaamaan sitä omaan itseen. Empatiataito kehittyy mielikuvituksen avulla, samoin kuin kyky luottaa muihin. Empatiataito on osa ihmisen selviytymistaitoja.   

Välittämisen alueella pääset mukaan leikkeihin, joissa ohjataan yhdessä kuumailmapalloa, rakennetaan mökki, halitaan jättikettua, pukeudutaan rooliasuihin ja jaetaan muille omat suosikkileikit. Minkälaisia välittämiseen ja yhteenkuuluvuuteen liittyviä ajatuksia ne herättävät sinussa? 

Yhteistyössä

Tikkurilan logo.